Taavi Tainio

Sosialistinen katkismus

1904


III

Mitä sosialismi tahtoo

63. Kuka sinä olet?

— Minä olen sosialisti tahi paremmin sanottuna sosialdemokraatti.

64. Mitä sosialdemokraatti tarkoittaa?

— Sosialdemokraatti on jokainen, joka tahtoo, että kansalla pitäisi olla rajaton itsemääräämisoikeus, ja joka toimii siihen suuntaan, että yleiseksi mielipiteeksi saataisiin käsitys, että yhteiskunnalliset epäkohdat saadaan poistetuksi ainoastaan sosialistisen tuotantojärjestelmän välityksellä.

65. Mitä tarkoitetaan sosialistisella tuotantojärjestelmällä?

— Sosialistiseksi kutsutaan sellaista tuotantojärjestelmää, jossa ei tavaroita valmisteta jäijestyksettömästi tuntemattomille ostajille ja tuntemattomia tarpeita varten, ja sen järjestelmän vallitessa ei kauppapääoma saa anastaa tavaroita niitä voitolla myydäkseen. Sosialistisella tuotannolla tarkoitetaan tavaroitten valmistusta kaikkien kansalaisten ruumiillisten ja henkisten tarpeitten tyydyttämiseksi; sen järjestelmän vallitessa ei tavaroiden valmistusta enää määrää pääoman voitonnälkä.

66. Millä tavoin yhteiskunta voi määrätä tarpeittensa suuruuden?

— Työn jaon ja kehittyneen tekniikan perusteella tullaan tavaranvalmistusta harjoittamaan ammattiryhmittäin. Järkiperäisten tilastollisten tietojen avulla, joiden hankkimiseksi saadaan riittävästi varoja sitte kun suuri joukko nykyään tavallisia, mutta terveelle kehitykselle tarpeettomia menoja on poistettu, tulee helpoksi määrätä, kuinka paljo kunkin ammattiryhmän on valmistettava yleisen tarpeen tyydyttämiseksi.

67. Kuka määrää menekkipaikkain alat sitte kun vapaa tavaravaihto on lakkautettu?

— Kaikkien ammattiryhmäin yhteisesti valitsema kansataloudellinen neuvosto, josta muodostuu tulevaisuuden hallitus. Sitäpaitsi tulee useiden ammattien kuten räätälien, leipurien, teurastajain osaksi paikallisten tarpeitten tyydyttäminen.

68. Voidaanko sosialistinen tuotantojärjestelmä sovelluttaa myöskin maanviljelykseen?

— Voidaan kyllä. Siellä missä suurviljelys on edullisinta, voivat saman seudun maanviljelijät omistaa ja käyttää koneita yhteisesti. Siellä taasen, missä pienviljelys on edullisempaa, käy myöskin laatuun työskennellä niin sanoakseni yhteiseen pesään. Yksityiset viljelkööt maapalstojaan, joita heille on annettu viljeltäväksi, mutta tuotteet, siinä määrin kuin niitä saadaan yli maanviljelijäin ja heidän perheittensä oman tarpeen, käytetään samoin kuin kaikkien muidenkin ammattiryhmäin tuotteet, kansatalousneuvoston laatiman tilaston mukaan. Täten pääsee maanviljelijäkin osalliseksi niistä sivistyksen tuotteista, joita saadaan muilla ammattialoilla ja siten heidänkään ei tarvitse elää yksinomaan niistä maanviljelystuotteista, joita he omalla työllään saavat eikä myöskään tarvitse työskennellä ylenmäärin pitkiä päiviä ahtaissa olosuhteissa. Sellaisen yhteistyön kautta muun yhteiskunnan kanssa saattaa maanviljelijänkin elämä tulla sisältörikkaaksi ja valoisaksi.

Väliaikaisena yhteistyömuotona saattaa onnistua ja nykyisessäkin yhteiskunnassa pikkutilallisten yhteen liittymisen avulla yhteisten lainarahastojen perustaminen, tavarain ostaminen yhteisesti ja maanviljelystuotteiden yhteinen myynti. Tähän suuntaan on jo eräissä maissa toimittukin ja saattaa olla, että täten olot maanviljelyksen alalla kehittyvät sellaisiksi kuin niiden pitääkin olla.

69. Sosialistisessa yhteiskunnassahan laiska tulee saamaan yhtä paljo kuin ahkerakin?

- Joka ei työtä tee, hän ei syödäkään saa. Sitäpaitsi järjellistä työjakoa täyttämään tuleekin jokaisen yksityisen osalle niin vähä yhteiskunnalle välttämätöntä työtä, ettei silloin enää kenenkään tee mielikään päästä vähemmällä ja jokainen tekee osasa halukkaasti. Nykyisessä yhteiskunnassa sitä vastoin moni laiska saapi sata- ja tuhatkertaisesti enemmän kuin ahkera.

70. Yhteiskunnastahan tulee silloin jonkinlainen kuritushuone?

— Niin tulee, jos siten tahdotaan nimittää oloja, joissa kaikilla ovat samallaiset oikeudet ja joissa ei mitkään ela-tushuolet tule kysymykseenkään. Mutta sellainen kuritushuone on sentään paratiisi verrattuna nykyiseen kapitalistiseen kuritushuoneeseen, jossa suuri enemmistö on pakotettu nälkäkuoleman uhalla tottelemaan tehtaan vihellyspilliä tahi herraskartanon ruokakelloa ja jossa myöskin itseomistavat pikkutilalliset ja muut "itsenäiset" elävät suurkapitaalin armoilla ja jota heidän kuitenkin täytyy alituisesti kasvattaa koroilla ynnä muilla ankaran työn ja toimen tuloksilla.

71. Tahtooko sosialdemokratia saada uudet yhteiskunnalliset olot täytäntöön äkillisesti ja väkivaltaisesti?

— Ei, uudet yhteiskunnalliset olosuhteet eivät voi menestyä ennenkuin niitä vastaavat edellytykset ovat olemassa.

72. Millä tavoin ne edellytykset syntyvät?

— Ne syntyvät nykyisiä olosuhteita muodostelemalla ja kehittämällä, kapitalismin avulla ja siinä määrässä, kuin työväenluokka tulee itsetietoiseksi asemastaan ja kehittää siveellisiä ja henkisiä ominaisuuksiaan.

73. Jos tämä kehityskulku edistyy välttämättömyyden pakosta, niin mitä hyötyä sitte on sosialistisesta agitatsionista?

— Sen avulla lievennetään vanhan yhteiskunnan synnytystuskia. Sosialdemokraatit tahtovat levittää sivistystä kansan keskuuteen ja näyttää sille, miten on meneteltävä, jotta mahdollisimman pian päästäisiin vapaaksi kapitalismin kahleista. Sitäpaitsi on sosialdemokratian velvollisuutena työskennellä kaikkien kansaa vastaan tähdättyjen taantumisyritysten vastustamiseksi, jonka kaikki muut puolueet ovat laiminlyöneet.

74. Tarkoitatko sosialdemokraattein valtiollista taistelua?

— Tarkoitan! Kaikki muut puolueet ilman poikkeusta ovat kansallisvihollisia, koska ne edustavat kapitalistein etuja ja tahtovat pysyttää nykyiset olot. Valtiopäivillä ovat ainoastaan ne puolueet edustettuina ja sentähden nekin työskentelevät ainoastaan yläluokkien etujen tyydyttämiseksi.

75. Sosialistithan tahtovat saavuttaa valtiollista valtaa?

— Niin kyllä, mutta se on ainoastaan pelastuksen keino, jonka avulla ei tahdota kohottaa työväenluokkaa toisten luokkien hallitsijaksi, vaan poistetaan luokkavalta kokonaan. Sosialistit vaativat vapaata yhteiskuntaa.

76. "Vapaassa yhteiskunnassa" vallitsee luonnollisesti vapaa rakkaus, vai miten?

— Parempi olisi ollut kysymyksesi, eikö vapaa rakkaus ole vallassa nykyisessä kapitalistisessa yhteiskunnassa, joka käsittelee "rakkautta" kuin muutakin markkinatavaraa. Sanomalehtien ilmoitusosastoissa ja naimatoimistojen välityksellä harjoitetaan kauppaa rahan ja "rakkauden" kesken aivan julkisesti, muutoin tapahtuu se sovinnaisten "hyvien tapojen" turvassa. Värakkaitten luokkien keskuudessa rak-kaus ja avioliitto ovat alistetut kysyntä ja tarjoilukin alaiseksi. Sentähden syntyykin melua ja kauhistusta, jos rikas mies ottaa vaimokseen köyhän tytön. Kapitalismi ostaa "vapaata rakkautta" kaduilla, porttoloissa tahi omissa upeissa salongeissaan. Sosialdemokraattisessa yhteiskunnassa tulee vallitsemaan toiselle perustalle rakettu vapaa rakkaus: keskinäiseen sopusointuun perustuva liitto miehen ja naisen välillä.

77. Niin muodoin naisyhteisyys?

— Naisyhteisyys vallitsee nyt omistavain luokkien keskuudessa, jossa jokainen ostaa itselleen naisen. Sosialistisessa yhteiskunnassa, jossa kumpaisellakin sukupuolella on samat oikeudet ja samat velvollisuudet, tulee seurustelu siveellisemmälle perustalle kuin nykyisessä.

78. Mutta sanotaanhan kuitenkin, että sosialistit tahtovat hävittää siveyden?

— Jos joku tahtoo hävittää siveyden, nin sen tekee kapitalistinen yhteiskunta, jonka ensimäinen siveyskäsky on: kulta maailmaa hallitkoon. Tämän käskyn kautta estetään kaikki ihmisluonteen hyvät ja jalot ominaisuudet kehittymästä. Kapitalismi synnyttää rikkauden janoa ja ahneutta, varkaita, petturia, murhaajia ja rikoksellisia joka laatua. Sosialismi poistaa useimmat rikoksien syyt, jotka johtuvat yksityisestä omistusoikeudesta ja sen aikaansaamasta olemassaolon taistelusta.

79. Etkö pidä taistelua olemassa olosta oikeutettuna?

— Kyllä eläinmaailmassa, mutta ei sivistyneessä ihmiskunnassa, se on alentavaa. Kapitalismi pakottaa ihmiset petoeläinten tavoin taistelemaan toisiaan vastaan, vaikka järki käskee yksimielisinä seisomaan rinnakkain, jotta voitaisiin pakottaa luonto antamaan loppumattomasta varastostaan mahdollisimman paljo kaikkien yhteiseksi menestykseksi.

80. Millä kannalla sosialistit ovat uskonnon suhteen?

— Uskonto on jokaisen ihmisen yksityisasia. Uskontoa ei voida poistaa, koska se johtuu ihmisellisestä tarpeesta etsiä enemmän ilmiöitten syitä kuin me aistiemme avulla voimme havaita tai käsittää. Kuten useat katsantokannat todistavat, tyydytetään tätä tarvetta useammalla eri tavalla. Toiset tyydyttävät sitä hankkimalla lisää tietoja, toiset uskomalla johonkin yliluonnolliseen. Niinkauan kuin löytyy ihmisiä, jotka tarvitsevat yliluonnollisia selityksiä luonnon salaisuuksiin, ei voida kieltää heitä tätä tarvettaan tyydyttämästä.

81. Sosialismi ei ole niinmuodoin mikään uskonnon vastustaja?

— Ei, ei sellaisen uskonnon kuin tässä ylempänä on selitetty, mutta sellaista uskontoa sosialismi vastustaa, jota käytetään kansan pysyttämiseksi sorronalaisuudessa, tietämättömyydessä ja alhaisessa asemassaan. Uskonnon palvelijat ovat myöskin usein suurkapitalismin kätyriä selittäessään köyhyyden ja kurjuuden kuuluvan "jumalalliseen maailmanjärjestykseen".

82. Eikö sosialismi ole ristiriidassa ihmisellisen luonteen kanssa, joka on itsekäs?

— Se on tavallinen vastustajamme väitös. Itsensä puolustusvaisto eli itsekkäisyys on välttämätön ominaisuus kaikille eläville olennoille ja sitä on sekä kasveilla että eläimillä. Tämä luonnollinen ja terve itsekkäisyys on sinään hyvä, mutta kapitalismi kiihottaa ihmisen itsekkäitä taipumuksia luonnottomaan määrään. Toisellaisissa yhteiskuntaoloissa rajoittuu itsekkäisyys. Sentähden ovat ihmiset nykyjään toisenlaisia kuin 2000 vuotta sitte, kun ne elivät yhteisesti heimottani, ja sentähden tulevat ne myöskin olemaan toisellaisia sosialistisessa yhteiskunnassa.

Toimikaamme kaikin voimin uusien olojen ja uuden yhteiskunnan saavuttamiseksi, jossa vapaus, veljeys ja tasa-arvo eivät ole tyhjiä puheenparsia, vaan kaikkien onni on kokonaisuuden yhteinen laki.