Alberoni, Giulio (1664–1752), espanjalainen diplomaatti ja valtiomies, synt. Italiassa. — 296.
Anderson, A., Glasgowssa ja Manchesterissa toiminut englantilainen tehtailija, julkaisi Lontoossa 1847 kirjasen The Recent Commercial Distress. — 122.
Anderson, James (1739–1808), englantilainen taloustieteilijä, kehitti pääpiirtein differentiaalikoron teorian. — 303.
Anghiera (d'Anghiera), Pietro Marttyyri (1459–1526), italialaissyntyinen historioitsija ja maantieteilijä, oli pitkän aikaa Espanjan hovin palveluksessa uuden maailman asiain esittelijänä. — 293.
Anna (1665–1714), Englannin kuningatar (1702–1714). — 249, 311, 316.
Antoninusten keisarisuku (96–192). — 294.
Arnd, Karl (1788–1877), saksalainen porvarillinen taloustieteilijä, vulgaaritaloustieteen edustaja.— 307.
Ashworth, Edmund (1801 —1881), englantilainen tehtailija, vastusti työpäivän rajoittamista lainsäädäntöteitse. — 286.
Atkinson, William, 1830–1850-luvulla vaikuttanut englantilainen taloustieteilijä, porvarillisen kansantaloustieteen klassisen koulukunnan vastustaja, protektionismin kannattaja. — 98, 221.
Attwood, Thomas (1783–1856), englantilainen pankkiiri, taloustieteilijä ja poliitikko. — 268.
Augier, Marie (1800-luvun keskivaiheilla), ranskalainen lehtimies, kirjoitti teoksia taloudellisista kysymyksistä. — 319, 323.
Augustus (63 ennen ajanlaskumme alkua — 14), Rooman keisari (27 eaa. — 14). — 295.
Aurelianus (Lucius Domitius Aurelianus) (214–275), Rooman keisari (270–275). — 295.
Babbage, Charles (1792–1871), englantilainen matemaatikko ja mekaniikan tutkija, taloustieteilijä. — 74, 168, 192.
Bailey, Samuel (1791–1870), englantilainen taloustieteilijä ja filosofi; arvosteli Ricardon työarvoteoriaa; samalla kuitenkin pani aivan oikein merkille joitakin ristiriitaisuuksia Ricardon taloustieteellisissä katsomuksissa. — 67, 68, 122, 271.
Baines, Eduard (1800–1890), englantilainen sanomalehtikirjailija ja taloustutkija, kirjoittanut teoksen History of the Cotton Manufacture in Great Britain (Ison-Britannian puuvillateollisuuden historia, Lontoo 1835). — 287.
Barton, John (1700-luvun loppu — 1800-luvun alkupuolisko), englantilainen taloustieteilijä, klassisen porvarillisen kansantaloustieteen edustaja. — 251.
Bastiat, Frederic (1801 —1850), ranskalainen taloustieteilijä, julisti luokkaetujen harmoniaa porvarillisessa yhteiskunnassa. — 65, 122, 224-227, 301.
Bentham, Jeremy (1748–1832), englantilainen yhteiskuntatieteilijä, hyötyteoreetikko. — 311.
Bernier, François (1625–1688), ranskalainen lääkäri, matkailija ja kirjailija. — 305.
Blake, William, 1800-luvulla elänyt englantilainen taloustieteilijä, kirjoittanut rahankiertoa käsitteleviä tutkielmia. — 251 — 253.
Boisguillebert, Pierre (1646–1714), ranskalainen taloustieteilijä, fysiokraattien edeltäjä, Ranskan klassisen porvarillisen kansantaloustieteen kantaisä. — 152.
Bosanquet, James Whatman (1804–1877), englantilainen pankkiiri, taloustutkija ja historioitsija. — 247, 328.
Bray, John Francis (1809–1897), englantilainen taloustieteilijä, utopistisosialisti, R. Owenin kannattaja; kehitteli työrahateoriaa. — 47, 269, 324.
Broughman, Henry Peter, vapaaherra (1778–1868), englantilainen lakimies ja kirjailija, 1820- ja 1830-luvulla whig-puolueen huomattava toimihenkilö, lordikansleri. — 303.
Buchanan, David (1779–1848), englantilainen sanomalehtikirjailija ja taloustieteilijä, Adam Smithin kannattaja ja hänen tekstiensä selittäjä. — 274.
Carey, Henry Charles (1793–1879), amerikkalainen taloustieteilijä, esitti taantumuksellisen teorian, jonka mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa vallitsee muka luokkaetujen sopusointu. — 44, 64-67, 80, 122, 224, 308.
Castlereagh, Robert Stewart, varakreivi (1769–1822), englantilainen valtiomies, tory, sota- ja siirtomaaministeri (1805–1806, 1807–1809) sekä ulkoasiainministeri (1812–1822). — 304.
Chalmers, Thomas (1780–1847), englantilainen protestanttinen teologi ja taloustieteilijä, Malthusin kannattaja. — 83–85, 307.
Cherbuliez, Antoine-Élisée (1797–1869), sveitsiläinen taloustieteilijä, Sismondin kannattaja, yhdisti Sismondin teoriaan joitakin aineksia Ricardon teoriasta. — 28, 129, 159.
Chevè, Charles François (1813–1875), ranskalainen publisisti ja sosiologi. — 301.
Child, Sir Josiah (Josias) (1630–1699), englantilainen taloustieteilijä, merkantilisti, pankkiiri ja kauppias. — 306, 311.
Clodius (Claudius) (Marcus Claudius Marcellus), roomalainen poliitikko, laati noin 104 eaa. julkaistun lain roomalaisista hopearahoista. — 270.
Cobbett, William (1762–1835), englantilainen poliitikko ja sanomalehtikirjailija, vaati Englannin valtiojärjestelmän demokratisointia. — 268.
Coquelin, Charles (1803–1852), ranskalainen porvarillinen taloustieteilijä, vapaakaupan kannattaja. — 299.
Constancio, Francisco Solano (1772–1846), portugalilainen lääkäri, diplomaatti ja kirjailija; käänsi ranskaksi englantilaisten taloustieteilijöiden teoksia. — 221.
Corbet, Thomas, 1800-luvulla elänyt englantilainen porvarillinen taloustieteilijä. — 299, 311.
Culpeper, Thomas (1578–1662), englantilainen porvarillinen taloustieteilijä, merkantilismin kannattaja. — 311.
Custodi, Pietro (1771–1842), italialainen taloustieteilijä, tunnettu 1500-luvun lopun — 1800-luvun alun italialaisten taloustieteilijöiden teosten julkaisijana. — 248.
Dalrymple, John (1726–1810), skotlantilainen lakimies ja historiantutkija. — 296.
Darimon, Louis Alfred (1819–1902), ranskalainen poliitikko, sanomalehtikirjailija ja historioitsija; oli Proudhonin oppien kannalla ja teki niitä tunnetuksi. — 269.
Davenant, Charles (1656–1714), englantilainen taloustieteilijä ja tilastomies, merkantilisti. — 323.
De Quincey, Thomas (1785–1859), englantilainen kirjailija ja taloustieteilijä, Ricardon kommentaattori. — 42, 43, 45, 123, 190.
Duilius (Marcus Duilius) (300-luku eaa.), kansantribuuni muinaisessa Roomassa (357 eaa.). — 296.
Dureau de La Malle, Adolf Jules Caesar Auguste (1777–1857), ranskalainen runoilija ja historioitsija. — 294, 295.
Eden, Frederic Morton (1766–1809), englantilainen porvarillinen taloustieteilijä, Adam Smithin oppilas. — 207, 208, 253.
Edvard VI (1537–1553), Englannin kuningas (1547–1553). — 208, 250.
Elisabet I (1533–1603), Englannin kuningatar (1558–1603). — 208, 249, 251.
Epikuros (n. 341 — n. 270 eaa.), merkittävä muinaiskreikkalainen materialistifilosofi, ateisti. — 314.
Eschwege, Wilhelm (1777–1855), saksalainen geologi ja vuori-insinööri. — 294.
Fairbairn, Peter (1799–1861), englantilainen insinööri, keksijä. — 280.
Farnese, Alessandro, Parman herttua (1545–1592), espanjalainen sotapäällikkö ja valtiomies, 1578 —1592 Espanjan kuninkaan Filip II:n käskynhaltija Alankomaissa. — 250.
Ferrier, François Louis (1777–1861), ranskalainen taloustieteilijä, merkantilismin jäljittelijä. — 84.
Filip II (1527–1598), Espanjan kuningas (1556–1598). — 294.
Fourier, Charles (1772–1837), suuri ranskalainen utopistisosialisti. — 94, 184.
Fredrik II (1194–1250), Sisilian kuningas, ns. Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari (1212–1250). — 296, 298.
Fullarton, John (1780–1849), englantilainen taloustieteilijä, kirjoitti teoksia rahankierrosta ja luotosta, vastusti kvantiteettiteoriaa. — 220, 307, 318, 323, 325–330.
Galba, Servius Sulpicius (noin 3 eaa. — 69), Rooman keisari (68–69). — 294.
Galiani, Ferdinando (1728–1787), italialainen porvarillinen taloustieteilijä, kritisoi fysiokraattien oppia; väitti esineen arvon määräytyvän sen tuomasta hyödystä; esitti samalla joitakin oikeaan osuneita oivalluksia tavaran ja rahan luonteesta. — 300, 303–305.
Gallatin, Albert (1761–1849), amerikkalainen valtiomies ja taloustieteilijä, synt. Sveitsissä; kirjoitti monia tutkimuksia, joissa käsitteli rahankiertoa Yhdysvalloissa sekä finanssikysymyksiä. — 68.
Ganilh, Charles (1758–1836), ranskalainen poliitikko; taloustieteilijä, merkantilismin jäljittelijä. — 311.
Garnier, Germain (1754–1821), ranskalainen taloustieteilijä ja poliitikko, monarkisti; fysiokraattien koulukunnan jäljittelijä, Adam Smithin teosten kääntäjä. — 94, 271, 328–329.
Gaskell, Peter, 1800-luvun alkupuolella vaikuttanut englantilainen lääkäri, liberaali, porvarillinen sanomalehtikirjailija. — 72, 291.
Genucius (Lucius) (300-luku eaa.), kansantribuuni muinaisessa Roomassa (342 eaa.). — 296.
Gilbart, James William (1794–1863), englantilainen pankkiiri ja taloustutkija, kirjoitti useita pankkilaitosta käsitteleviä teoksia. — 316.
Goethe, Johann Wolfgang (1749–1832), suuri saksalainen kirjailija ja ajattelija. — 178.
Gouge, William (1796–1863), amerikkalainen publisisti ja taloustieteilijä, kirjoitti Yhdysvaltojen rahankiertoa ja pankkitointa käsitteleviä tutkimuksia. — 249.
Gray, John (1798–1850), englantilainen taloustieteilijä, utopisti-sosialisti, R. Owenin kannattaja; yksi työrahateorian esittäjistä.— 269, 298, 319, 320.
Harlow, John (1800-luvun keskivaiheilla), englantilainen taloustieteilijä, edusti little-shilling-men -nimellä tunnettua Birminghamin koulukuntaa, käytti yhdessä hengenheimolaisensa Wrightin kanssa nimimerkkiä Gemini (Kaksoset). — 268.
Harrison, William (1534–1593), englantilainen pappi, kirjoitti teoksia, joilla on melkoinen lähdearvo Englannin 1400- ja 1500-luvun historiaa koskevalle tutkimukselle. — 253.
Haxthausen, August (1792–1866), preussilainen virkamies ja kirjailija, kirjoitti teoksen yhteisöjärjestelmän jäänteistä Venäjän maanomistussuhteissa; poliittisilta katsomuksiltaan oli taantumuksellinen, maaorjuuden kannattaja. — 333.
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich (1770–1831), klassisen saksalaisen filosofian merkittävin edustaja, kehitteli monipuolisesti idealistisen dialektiikan. — 206.
Henrik VII (1457–1509), Englannin kuningas (1485–1509). — 207, 237.
Henrik VIII (1491–1547), Englannin kuningas (1509–1547). — 208, 311, 316.
Hobhouse, John Cam, paroni Broughton (1786–1869), englantilainen valtiomies; hänen esityksensä pohjalta säädettiin vuoden 1830 tehdaslaki. — 287.
Hodges, John Frederic (1800-luvun puolimaissa), englantilainen maanviljelyskemisti ja fysiologi, laati maatalousalan oppikirjoja. — 188.
Hodgskin, Thomas (1787–1869), englantilainen taloustieteilijä ja sanomalehtikirjailija; puolusti proletariaatin etuja ja arvosteli kapitalismia utopistisen sosialismin lähtökohdista, käytti Ricardon teoriaa sosialististen johtopäätösten perusteluun. — 86, 177, 182, 183, 280.
Homeros, legendaarinen muinaiskreikkalainen runoilija, Iliaan ja Odysseian tekijä. — 257.
Hopkins, Thomas, 1800-luvun alkupuoliskon englantilainen porvarillinen taloustieteilijä. — 287, 288.
Hubbard, John Gellibrand (1805–1889), englantilainen poliitikko, parlamentin jäsen 1859–1868 ja 1874–1887, Englannin pankin johtokunnan jäsen 1838. — 322, 328.
Hullmann, Karl Dietrich (1765–1846), saksalainen historioitsija, kirjoitti useita teoksia keskiajan historiasta. — 296, 298.
Hume, David (1711–1776), englantilainen filosofi, historioitsija ja taloustieteilijä, merkantilismin vastustaja, yksi kvantiteettiteo-rian varhaisista edustajista. — 247, 311, 323.
Jaakko I (1566–1625), Englannin kuningas (1603–1625). — 316.
Jacob, William (noin 1762–1851), englantilainen liikemies, kirjoitti useita taloustieteellisiä teoksia. — 320, 323.
Justinianus I (483–565), Bysantin keisari (527–565), — 296.
Kaarle Suuri (n. 742–814), frankkilaisvaltakunnan kuningas (768–800) ja keisari (800–814). — 261, 271, 298.
Kaarle II (1630–1685), Englannin kuningas (1660–1685). — 316.
Kaarle V (1500–1558), ns. Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari (1519–1555) ja Espanjan kuningas (1516–1556) Kaarle I:nä. — 295.
Laing, Samuel (1810–1897), englantilainen poliitikko ja sanomalehtikirjailija, parlamentin jäsen, liberaali. — 287.
Lauderdale, James, kreivi (1759–1839), englantilainen porvarillinen poliitikko ja taloustieteilijä; arvosteli vulgaaritaloustieteen lähtökohdista Smithin teoriaa. — 167, 168, 175, 176, 300, 324.
Liverpool, Robert Banks Jenkinson, jaarli (1770–1828), englantilainen valtiomies, toimi ministeritehtävissä, pääministeri (1812–1827). — 318.
Locke, John (1632–1704), merkittävä englantilainen filosofi, dualisti ja sensualisti, taloustieteilijä. — 167, 247, 256, 266–268, 311, 323.
Lombe, John (n. 1693–1722), englantilainen silkkitehtailija. — 250.
Lowndes, William (1652–1724), englantilainen taloustieteilijä ja valtiomies, valtionrahaston (valtiovarainministeriön) sihteeri. — 266–268.
Loyd, Samuel Jones, paroni Overstone (1796–1883), englantilainen pankkiiri, taloustieteilijä, »Currency principlen» edustaja. — 331.
Ludvig XIV (1638–1715), Ranskan kuningas (1643–1715). — 295, 323.
Ludvig XV (1710–1774), Ranskan kuningas (1715–1774). — 323.
Ludvig XVI (1754–1793), Ranskan kuningas (1774–1792), mestattiin Ranskan porvarillisen vallankumouksen aikana. — 323.
Mackinnon, William Alexander (1789–1870), englantilainen poliitikko, toimintansa alkuvaiheessa tory, sittemmin liberaali, parlamentin jäsen. — 253.
Maclaren, James, 1800-luvun englantilainen taloustieteilijä, tutki rahankierron historiaa. — 330.
Malthus, Thomas Robert (1766–1834), englantilainen pappi ja taloustieteilijä, esitti ihmisvihaa uhkuvan väestöteorian. — 34, 45, 46, 50, 53–63, 79–83, 87–89, 91, 98, 158, 163, 195, 222, 285, 291, 303.
Martinus V (n. 1368–1431), paavi (1417–1431). — 298.
McCulloch, John Ramsay (1789–1864), englantilainen kansantaloustieteillä, vulgarisoi Ricardon oppia, kapitalismin vannoutunut puolestapuhuja. — 45, 98, 165, 251, 287, 301, 303, 305, 306.
Menenius (Titus Menenius Lanatus) (400-luku eaa.), konsuli muinaisessa Roomassa (452 eaa), laati (yhteistyössä Sestiuksen kanssa) rahasakkoja ja rahapantteja koskevan lain. — 270.
Merivale, Herman (1806–1874), englantilainen taloustieteilijä ja valtiomies, kirjoitti siirtomaapolitiikan periaatteita käsitteleviä teoksia. — 294.
Mill, James (1773–1836), englantilainen taloustieteilijä, historioitsija ja filosofi. — 320–322.
Mill, John Stuart (1806–1873), englantilainen taloustieteilijä ja filosofi, James Millin poika. — 99, 114, 122, 228, 292, 293, 311, 318, 319.
Misselden, Eduard (k. 1654), englantilainen liikemies ja taloustieteilijä, merkantilisti. — 324.
Montanari, Geminiano (n. 1633— 1687), italialainen tiedemies, matematiikan ja tähtitieteen professori; kirjoitti kaksi rahaa koskevaa teosta. — 248.
Montesquieu, Charles (1689–1755), merkittävä ranskalainen porvarillinen sosiologi, taloustieteilijä ja kirjailija, 1700-luvun porvarillisen valistuksen edustaja; kvantiteettiteorian kannattaja. — 247, 323.
Morrison, William Hampson, Lontoossa 1837 ilmestyneen kirjasen Observations on the System of Metallic Currency adopted in this Country tekijä. — 318, 329.
Müller, Adam Heinrich (1779–1829), saksalainen sanomalehtikirjailija ja taloustieteilijä, Adam Smithin vastustaja. — 272, 273, 280.
Nero (37–68), Rooman keisari (54-68). — 295.
Newman, Samuel Philips (1797— 1842), amerikkalainen filologi, pedagogi ja taloustieteilijä.— 298, 299.
Newman, Francis William (1805–1897), englantilainen filologi ja sanomalehtikirjailija, kirjoitti teoksia uskonnosta, politiikasta ja taloudesta. — 305.
Niebuhr, Barthold Georg (1776–1831), saksalainen historioitsija, antiikin maailman tutkija. — 296.
Opdyke, George (1805–1880), amerikkalainen liikemies taloustieteilijä.— 305, 316.
Owen, Robert (1771–1858), suuri englantilainen utopistisosialisti. — 185-186, 238.
Overstone, ks. Loyd, Samuel Jones.
Parisot, Jacques Theodor (s. 1783), ranskalainen publisisti, ranskansi useita englanninkielisiä kirjoja. — 320.
Parman herttua, ks. Farnese, Alessandro.
Parmentier, Antoine Augustin (1737–1813), ranskalainen agronomi ja farmaseutti, kirjoitti teoksia maataloudesta. — 295.
Paterson, William (1658–1719), Englannin pankin perustaja. — 311.
Peel, Robert (1788–1850), englantilainen valtiomies, sisäministeri 1822–1827 ja 1828–1830, pääministeri 1834–1835 ja 1841–1846; laati pankkisäädökset 1844 ja 1845; liberaalien tukemana sai 1846 aikaan viljalakien kumoamisen. — 268.
Perseus (212–166 eaa.), Makedonian viimeinen kuningas (179–168 eaa.). — 295.
Petty, William (1623–1687), merkittävä englantilainen talous- ja tilastotieteilijä, Englannin klassisen porvarillisen kansantalous tieteen perustaja. — 126, 153.
Pietari I (1672–1725), Venäjän tsaari v:sta 1682, Venäjän keisari v:sta 1721. — 19, 306.
Pietro Marttyyri (Petrus Martyr), ks. Anghiera.
Pitt, William (nuorempi) (1759— 1806), englantilainen valtiomies, pääministeri 1783–1801 ja 1804–1806. — 300, 301.
Plinius (Gaius Plinius Secundus) (23–79), roomalainen luonnontieteilijä, laati 37 kirjaa käsittävän Luonnonhistorian. — 270.
Poppe, Johann Heinrich Moritz von (1776–1854), saksalainen tiedemies, kirjoitti teoksia tekniikan historiasta. — 312.
Prescott, William (1796–1859), amerikkalainen historioitsija, kirjoitti teoksia Espanjan historiasta sekä espanjalaisten Amerikan-valloitusten historiasta. — 293–294.
Prevost, Guillaume (1799–1883), sveitsiläinen taloustieteilijä, vulgarisoi Ricardon teoriaa. — 305.
Price, Richard (1723–1791), englantilainen sanomalehtikirjailija, taloustieteilijä ja moraalifilosofi; porvarillinen radikaali. — 226, 300, 301.
Proudhon, Pierre Joseph (1809— 1865), ranskalainen lehtimies, taloustieteilijä ja sosiologi. — 95, 121, 122, 128, 193, 224, 259, 300–302.
Pyrrhos (319–272 eaa.), Epeiroksen kuningas (307–302, 296–272 eaa.), 270, 271.
Ramsay, Sir George (1800–1871), englantilainen taloustieteilijä, yksi viimeisimmistä klassisen porvarillisen taloustieteen edustajista. — 37, 39, 40, 42, 99, 123, 124, 142, 222, 320.
Ravenstone, Piercy (k. 1830), englantilainen taloustieteilijä, ricardolainen, puolusti proletariaatin etuja, malthusilaisuuden vastustaja, — 59, 168, 176.
Ricardo, David (1772–1823), englantilainen taloustieteilijä, klassisen porvarillisen kansantaloustieteen merkittävin edustaja. — 39–43, 45–49, 64, 67, 79-81, 90, 105, 125–128, 131, 166, 195, 221–226, 247, 252, 268, 306, 307, 322–324, 327, 331.
Rossi, Pellegrino (1787–1848), italialainen taloustieteilijä, lakimies ja poliitikko; eli kauan aikaa Ranskassa. — 75–78, 155.
Rumjord, ks. Thompson, Benjamin, kreivi Rumford.
Say, Jean Baptiste (1767–1832), ranskalainen taloustieteilijä, edusti vulgaaritaloustiedettä. — 122, 125, 129, 166, 213, 283, 299, 303, 305.
Sempere y Guarinos, Juan (1754–1830), espanjalainen oikeusoppinut ja historioitsija. — 294.
Senior, Nassau William (1790–1864), englantilainen taloustieteilijä; kapitalismin puolustelija, vastusti työpäivän lyhentämistä. — 95, 271, 285–287.
Servius Tullius (578–534 eaa.), tarun mukaan muinaisen Rooman kuudes kuningas. — 271.
Sismondi, Jean-Charles-Léonard Simonde de (1773–1842), sveitsiläinen taloustieteilijä, kapitalismin pikkuporvarillinen kriitikko, taloudellisen romantiikan huomattava edustaja. — 28, 128, 155, 166, 228, 286, 316,
Smith, Adam (1723–1790), englantilainen taloustieteilijä, yksi klassisen porvarillisen kansantaloustieteen huomattavista edustajista. — 40, 41, 47, 85, 94, 96–98, 103, 158, 166, 167, 189, 199, 200, 204, 206, 211, 212, 221, 222, 246, 274, 278, 303, 306, 313, 314, 318, 330.
Spinoza, Baruch (Benedictus) (1632–1677), merkittävä alankomaalainen materialistifilosofi, ateisti. — 216.
Steuart, Sir James Denham (1712–1780), englantilainen porvarillinen taloustieteilijä, yksi merkantilismin viimeisimmistä kannattajista, vastusti kvantiteettiteoriaa, — 246–248, 255, 258-260, 265-267, 315.
Storch, Heinrich Friedrich von (Andrei Karlovitš) (1766–1835), venäläinen taloustutkija, tilastotieteilijä ja historioitsija, Pietarin tiedeakatemian jäsen; klassisen porvarillisen kansantaloustieteen jäljittelijä. — 34, 38, 117, 129, 148, 150–152, 158, 204, 280, 303, 305, 319.
Sulla Lucius Cornelius (138–78 eaa.), roomalainen sotapäällikkö ja valtiomies, konsuli (88 eaa.), diktaattori (82–79 eaa.). — 295.
Symons, Jelinger Cookson (1809–1860) englantilainen liberaali lehtimies, käsinkutojien asemaa tutkineen komitean jäsen. — 288, 289.
Thompson, Benjamin, kreivi Rumford (1753–1814), englantilainen fyysikko, kotoisin Pohjois-Amerikasta, oli yhteen aikaan Baijerin hallituksen palveluksessa; organisoi työtaloja köyhiä varten Englannissa. — 243.
Thompson, William (n. 1785–1833), irlantilainen taloustieteilijä, utopistisosialisti, R. Owenin kannattaja; perusteli Ricardon teorian avulla sosialistisia johtopäätöksiä. — 34.
Thornton, Henry (1762–1815), englantilainen pankkiiri ja finanssikysymyksiä tutkinut taloustieteilijä, filantrooppi. — 278.
Tooke, Thomas (1774–1858), englantilainen taloustieteilijä, liittyi kansantaloustieteen klassiseen koulukuntaan, arvosteli Ricardon rahateoriaa; kirjoitti moniosaisen teoksen hintojen historiasta. — 247, 328, 330.
Torrens, Robert (1780–1864), englantilainen taloustieteilijä, vulgarisoi Ricardon talousoppia ja kielsi työnarvoteorian soveltuvuuden kapitalistisen tuotantotavan oloihin. — 75, 230, 247, 278, 279.
Townsend, Joseph (1739–1816), englantilainen pappi, geologi ja yhteiskuntatieteilijä, propagoi tieteenvastaista väestöteoriaa, jonka Malthus myöhemmin omaksui. — 300, 303.
Trajanus (Marcus Ulpius Trajanus) (53–117), Rooman keisari (98–117) ja sotapäällikkö. — 296.
Tuckett, John Debell (k. 1864), kirjoitti Lontoossa 1846 julkaistun kaksiosaisen teoksen A History of the Past and Present State of the Labouring Population. — 250, 251, 253, 311.
Ure, Andrew (1778–1857), englantilainen kemisti ja taloustieteilijä, kirjoitti useita teoksia teollisuustaloudesta. — 168.
Urquhart, David (1805–1877), englantilainen diplomaatti, taantumuksellinen sanomalehtikirjailija ja poliitikko, turkkilaismielinen; 30-luvulla toimi diplomaattitehtävissä Turkissa; 1847–1852 parlamentin jäsen. — 259, 260, 304, 318.
Wade, John (1788–1875), englantilainen publisisti, taloustieteilijä ja historiantutkija. — 69, 99, 115.
Wakefield, Edward Gibbon (1796–1862), englantilainen valtiomies, taloustieteilijä, porvarillisen siirtomaateorian esittäjä. — 49, 50, 67, 98, 223, 246.
Varro (Marcus Terentius Varro) (116–27 eaa.), roomalainen kirjailija ja tiedemies. — 294.
Vidal, François (1814–1872), ranskalainen taloustieteilijä. — 324.
Vilhelm III Oranialainen (1650–1702), Alankomaiden käskynhaltija (1672–1702) ja Englannin kuningas (1689–1702). — 274.
Wilson, James (1805–1860), englantilainen taloustieteilijä ja poliitikko, The Economist -lehden perustaja ja toimittaja; 1853–1858 valtionrahaston (valtiovarainministeriön) sihteeri; vapaakaupan kannattaja, vastusti kvantiteettiteoriaa. — 247, 311, 330.
Wright, Thomas (1800-luvun keskivaiheilla), englantilainen taloustieteilijä, edusti Birminghamin koulukuntaa, joka tunnettiin nimellä »little-shilling-men» (pikkushillingin kannattajat); yhdessä hengenheimolaisensa Harlowin kanssa esiintyi salanimellä Gemini (Kaksoset). — 268.
Yrjö III (1738–1820), Englannin kuningas (1760–1820). — 318.
Anderson, A. The Recent Commercial distress. Lontoo 1847. — 122.
Arnd, K. Die naturgemässe Volkswirtschaft gegeniiber dem Monopoliengeiste und dem Communismus, mit einen Rückblicke auf die einschlagende Literatur. Hanau 1845. — 307.
Atkinson, W. Principles of political economy. Lontoo 1840. — 98, 221.
Augier, M. Du crédit public et de son histoire depuis les temps anciens jusqu'a nos jours. Pariisi 1842. — 319, 323.
Babbage, Ch. Traite sur l'économie des machines et des manufactures. Traduit de l'anglais sur la troisième édition, par Ed. Biot. Pariisi 1833. Ensimmäinen englanninkielinen painos ilmestyi Lontoossa 1832. — 74, 168, 192.
[Bailey, S.] Money and its vicissitudes in value; as they affect national industry and pecuniary contracts; with a postscript on joint-stock banks. Lontoo 1837.— 67–68, 122, 270–271.
Barton, J. Observations on the circumstances which influence the condition of the labouring classes of Society. Lontoo 1817. — 251.
Bastiat, Fr. Gratuité du crédit. Discussion entre M. Fr. Bastiat et M. Proudhon. Pariisi 1850. — 121, 224, 301–302.
Bentham, J. Defence of usury. Lontoo 1787. — 311.
Bernier, F. Voyages de François Bernier, contenant la description des Etats du Grand Mogol, de l'Indoustan, du royaume de Cachemire, etc. Tomes I–II. Pariisi 1830. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi neljänä pienikokoisena niteenä: Histoire de la dernière révolution des Etats du Grand Mogol. Tomes I–II, Pariisi 1670 ja Suite des Mémoires du sieur Bernier sur l'empire du Grand Mogol. Tomes III–IV, Pariisi 1671. — 305.
Blake, W. Observations on the effects produced by the expenditure of government during the restriction of cash payments. Lontoo 1823. — 251–252.
Bosanquet, J. W. Metallic, paper, and credit currency, and the means of regulating their quantity and value. Lontoo 1842. — 328.
Bray, J. F. Labour's wrongs and labour's remedy: or, the Age of might and the age of right. Leeds 1839. — 47, 324.
Buchanan, D. Observations on the subjects treated of in Dr. Smith's Inquiry into the nature and causes of the wealth on nations. Edinburgh 1814. — 274–275.
Carey, H. C. The Credit system in France, Great Britain, and the United States. Lontoo, Philadelphia 1838. — 308.
Carey, H. C. The Past, the present and the future. Philadelphia 1848. — 80.
Carey, H. C. Principles of political economy. Part the first. Philadelphia 1837. — 44, 64.
Chalmers, Th. On political economy in connexion with the moral State and moral prospects of Society. Second edition. Glasgow, Edinburgh, Dublin ja Lontoo 1832. Ensimmäinen painos ilmestyi samana vuonna. — 84–85, 307.
Cherbuliez, A. Richesse ou pauvreté. Pariisi 1841. Ensimmäinen painos ilmestyi 1840 Pariisissa ja Genevessä Riche ou pauvre -nimisenä. — 28, 129, 159.
Child, J. Traités sur le commerce et sur les avantages qui resultent de la réduction de l'interest de l'argent. Avec un petit traité contre l'usure, par Thomas Culpeper. Traduits de l'anglais. Amsterdam ja Berliini 1754. Childin teoksen ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1678 pienehkönä kirjasena. Vuosina 1669–1670 Child kirjoitti siihen kymmenen lisälukua, minkä jälkeen kirjasta otettiin useita painoksia. — 306.
Cobbett, W. Paper against gold. Lontoo 1828. Ensimmäinen painos ilmestyi 1810. — 268.
Coquelin, Ch. Du crédit et des banques dans l'industrie. In: »Revue des deux Mondes», série IV, tome XXXI, 1842. — 299.
Corbet, Th. An Inquiry into the causes and modes of the wealth of individuals; or the Principles of trade and speculation explained. Lontoo 1841. — 299, 311.
Corpus iuris civilis (roomalaisen oikeuden koonnos). On tuntematonta, mitä painosta Marx käytti. — 398.
The Currency theory reviewed; in a letter to the Scottish people on the menaced interference by Government with the existing system of banking in Scotland. By a banker in England. Edinburgh 1845. — 329.
Dalrymple, J. An Essay towards a general history of feudal property in Great Britain. The fourth edition corrected and enlarged. Lontoo 1759. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1757. — 296.
[Davenant, Ch.] Discourses on the publick revenues, and on the trade of England. Part II. Lontoo 1698. — 323.
De Quincey, Th. The Logic of political economy. Edinburgh ja Lontoo 1844. — 43, 45, 123, 190.
Dureau de La Malle, A. J. Economic politique des Romains. Tomes I–II. Pariisi 1840. — 294–296.
Eden, F. M. The State of the poor: or, an History of the labouring classes in England, from the Conquest to the present period. In three volumes. Lontoo 1797. — 207–208, 253.
Fourier, Ch. Le nouveau monde industriel et sociétaire. In: Oeuvres completes de Ch. Fourier. Tome sixième. Troisième édition. Pariisi 1848. Fourier'n kirjan ensimmäinen painos ilmestyi Pariisissa 1829. — 94.
Fullarton, J. On the regulation of currencies; being an examination of the principles, on which it is proposed to restrict, within certain fixed limits, the future issues on credit of the Bank of England, and of the other banking establishments throughout the country. Lontoo 1844. — 323.
Idem. Second edition, with corrections and additions. Lontoo 1845. — 318, 323, 325–329.
Galiani, F. Della moneta. Libri I–V. In: Scrittori classici italiani di economia politica. Parte moderna. Tomi III–IV. Milano 1803. — 303–305.
Gallatin, A. Considerations on the currency and banking system of the United States. Philadelphia 1831. — 68–69.
Ganilh, Ch. Des systèmes d'économie politique, de leurs inconveniens, de leurs avantages, et de la doctrine la plus favorable aux progrès de la richesse des nations. Tomes I–II. Pariisi 1809. — 311.
Garnier, G. Histoire de la monnaie, depuis les temps de la plus haute antiquite, jusqu'au regne de Charlemagne. Tomes I–II. Pariisi 1819. — 271–272, 329.
Gaskell, P. Artisans and machinery: the moral and physical condition of the manufacturing population considered with reference to mechanical substitutes for human labour. Lontoo 1836. — 72, 291.
Gilbart, J. W. The History and principles of banking. Lontoo 1836. — 316.
Gouge, W. M. A Short history of paper money and banking in the United States (in two parts). Philadelphia 1833. — 249.
Gray, J. Lectures on the nature and use of money. Edinburgh 1848. — 320.
Gray, J. The Social system: a treatise on the principle of exchange. Edinburgh 1831. — 298–299, 319–320.
Haxthausen, A. Studien über die innem Zustände, das Volksleben und insbesondere die ländlichen Einrichtungen Russlands. Theile 1–3. Hannover–Berliini 1847–1852. — 333.
Hegel, G. W. F. Encyclopädie der philosophischen Wissenschaften im Grundrisse. Theil I. Die Logik. Werke, Band VI. Berliini 1840. — 206.
[Hodgskin, Th.] Labour defended against the claims of capital; or, the Unproductiveness of capital proved. With reference to the present combinations amongst journeymen. By a labourer. Lontoo 1825. — 177, 182, 183.
Hodgskin, Th. Popular political economy. Four lectures delivered at the London Mechanics' Institution. Lontoo 1827. — 86, 280.
Hopkins, Th. Great Britain, for the last forty years. Lontoo 1834. — 287, 288.
Hubbard, J. G. Currency and the country. Lontoo 1843. — 322, 328.
Hullmann, K. D. Städtwesen des Mittelalters. Theile 1–4. Bonn 1826-1829. — 296–298.
An Inquiry into those principles respecting the nature of demand and the necessity of consumption, lately advocated by Mr. Malthus, from which it is concluded, that taxation and the maintenance of umproductive consumers can be conducive to the progress of wealth. Lontoo 1821. — 222, 291.
Jacob, W. An Historical inquiry into the production and consumption of the precious metals. In two volumes. Lontoo 1831. — 320, 323.
Laing, S. National distress; its causes and remedies. Lontoo 1844. — 287.
Lauderdale, J. Recherches sur la nature et l'origine de la richesse publique, et sur les moyens et les causes qui concourent à son accroissement. Traduit de l'anglais par E. Lagentie de Lavaïsse. Pariisi 1808. Englanninkielinen laitos ilmestyi Edinburghissa 1804. — 167–168, 300.
Locke, J. Further considerations concerning raising the value of money, wherein Mr. Lowndes's arguments for it, in his late report concerning »An essay for the amendment of the Silver coins», are particularly examined (1695). In: The Works of John Locke, in four volumes. The seventh edition. Vol. II. Lontoo 1768. — 267.
Locke, J. Some considerations of the consequences of the lowering of interest, and raising the value of money (1691). In: The Works of John Locke, in four volumes. The seventh edition. Vol. II. Lontoo 1768. — 256, 267.
Mackinnon, W. A. History of civilisation. In two volumes. Lontoo 1846. — 253.
Maclaren, J. A Sketch of the history of the currency: comprising a brief review of the opinions of the most eminent writers on the subject. Lontoo 1858. — 330–331.
Malthus, Th. R. Definitions in political economy. Lontoo 1827. — 79, 81–82, 98, 158.
Malthus, Th. R. The Measure of value stated and illustrated. Lontoo 1823. — 34, 56, 57, 60, 63, 79, 163.
Malthus, Th. R. Principles of political economy considered with a view to their practical application. Lontoo 1820. — 45, 291.
Idem. 2nd edition with considerable additions from the author's own manuscript and an original memoir. Lontoo 1836. — 50, 53–55, 285.
McCulloch, J. R. Dictionary, practical, theoretical, and historical, of commerce and Commercial navigation. A new edition, corrected, enlarged, and improved. Lontoo 1847. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1832. — 301.
McCulloch, J. R. Discours sur l'origine, les progrès, les objets particuliers, et l'importance de l'économie politique. Traduit de l'anglais par G–me Prevost. Geneve–Pariisi 1825. — 305.
McCulloch, J. R. The Principles of political economy. Edinburgh 1825. — 98, 165, 306.
Merivale, H. Lectures on colonization and colonies. Volumes I–II. Lontoo 1841–1842. — 294.
Mill, J. Elémens d'économie politique. Traduits de l'anglais par Parisot. Pariisi 1823. — 320–321.
Mill, J. St. Essays on some unsettled questions of political economy. Lontoo 1844. — 99–100, 114, 122, 311.
Mill, J. St. Principles of political economy with some of their applications to social philosophy. In two volumes. Lontoo 1848. Marxin mainitsema tutkielman toinen painos ilmestyi Lontoossa 1849. — 99, 293, 319.
[Misselden, E.] Free trade, or the Meanes to make trade florish. Lontoo 1622. — 324.
Montanari, G. Della moneta (1683–1687). In: Scrittori classici italiani di economia politica. Parte antica. Tomo III. Milano 1804. — 248–249.
Morrison, W. H. Observations on the system of metallic currency adopted in this country. Lontoo 1837. Samana vuonna kirjasesta otettiin Lontoossa toinen painos. — 318, 329.
Müller, A. H. Die Elemente der Staatskunst. Zweiter Theil. Berliini 1809. — 272–273.
Newman, F. W. Lectures on political economy. Lontoo 1851. — 305.
Newman, S. Ph. Elements of political economy. Andover ja New York 1835. — 298–300.
Opdyke, G. A. Treatise on political economy. New York 1851. — 305, 316.
Owen, R. Essays on the formation of human character. The latest edition, revised by the author. Lontoo 1840. Ensimmäinen painos ilmestyi 1812. — 184.
Owen, R. Six lectures delivered in Manchester. Manchester 1837. — 185–186.
Petty, W. Several essays in political arithmetick. Lontoo 1699. — 126.
Plinius. Historia naturalis. Teoksen laitos on tuntematon. — 270.
Poppe, J. H. M. Geschichte der Technologie, seit der Wiederherstellung der Wissenschaften bis an das Endc des achtzehnten Jahrhunderts. Bände I–III. Göttingen 1807–1811. — 312.
Prescott, W. H. History of the conquest of Mexico, with a preliminary view of the ancient Mexican civilisation. Fifth edition. In two volumes. Lontoo 1850. — 293.
Prescott, W. H. History of the conquest of Peru, with a preliminary view of the civilisation of the Incas. Fourth edition. In three volumes. Lontoo 1850. Ensimmäinen painos ilmestyi Bostonissa 1847. — 293, 297.
Price, R. An Appeal to the pubiic, on the subject of the national debt. Lontoo 1772. Ensi kerran julkaistiin 1771. — 300.
Price, R. Observations on reversionary payments; on schemes for providing annuities for widows, and for persons in old age; on the method of calculating the values of assurances on lives; and on the national debt. The second edition. Lontoo 1772. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1771. — 300.
Proudhon, P. J. Gratuité du Crédit, ks. Bastiat, Fr. Gratuité du crédit. Discussion entre M. Fr. Bastiat et M. Proudhon.
Proudhon, P. J. Système des contradictions économiques, ou Philosophie de la misère. Tomes I–II. Pariisi 1846. — 95, 121.
Ramsay, G. An Essay on the distribution of wealth. Edinburgh 1836. — 37, 39, 42, 123, 142, 222, 320.
Ravenstone, P. Thoughts on the funding system, and its effects. Lontoo 1824. — 59, 168.
Ricardo, D. On the principles of political economy, and taxation. Third edition. Lontoo 1821. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1817. — 46–49, 90, 125, 166, 222–223, 225, 307.
Ricardo, D. Des principes de l'économie politique et de l'impot. Traduit de l'anglais par Constancio, avec des notes explicatives et critiques par J. B. Say, Seconde édition, revue, corrigée et augmentée d'une notice sur la vie et les écrits de Ricardo. Pariisi 1835. Ranskannoksen ensimmäinen painos ilmestyi Pariisissa 1819. — 125, 221.
Ricardo, D. Proposals for an economical and secure currency; with observations on the profits of the bank of England. Lontoo 1816. — 322-323.
Rossi, P. Cours d'économie politique. Année 1836–1837 (Contenant les deux volumes de l'édition de Paris). In: Cours d'économie politique. Bryssel 1843. Rossin kirjan ensimmäinen painos ilmestyi kahtena osana Pariisissa 1840–1841. — 75–78, 155.
Say, J. B. Cours complet d'économie politique pratique. Seconde edition. Tomes I–II. Pariisi 1840. Ensimmäinen painos ilmestyi Pariisissa 1828–1829.— 283.
Say, J. B. Traite d'économie politique. Troisième edition. Tomes I–II. Pariisi 1817. Ensimmäinen painos ilmestyi Pariisissa 1803. — 122, 166, 213.
Sempére. Considérations sur les causes de la grandeur et de la décadence de la monarchie espagnole. Tomes I–II. Pariisi 1826. — 294.
Senior, N. W. Letters on the Factory Act, as it affects the cotton manufacture. Lontoo 1837. — 285–287.
Senior, N. W. Principes fondamentaux de l'économie politique, tires de leçons édites et inédites de Mr. N. W. Senior par le c-te Jean Arrivabene. Pariisi 1836.— 95.
Senior, N. W. Three lectures on the cost of obtaining money, and on some effects of private and government paper money; delivered before the University of Oxford, in Trinity term, 1829. Lontoo 1830. — 271.
Sismondi, J. Ch. L. Simonde de. Etudes sur l'économie politique. Tomes I–II. Bryssel 1837–1838. — 316.
Sismondi, J. Ch. L. Simonde de. Nouveaux principes l'économie politique, ou De la richesse dans ses rapports avec la population. Seconde edition. Tomes I–II. Pariisi 1827. Ensimmäinen painos ilmestyi Pariisissa 1819. — 28, 128, 155, 166, 228, 320.
Smith, A. An Inquiry into the nature and causes of the wealth of nations. In two volumes. Lontoo 1776. — 278, 318.
Smith, A. An Inquiry into the nature and causes of the wealth of nations. With a commentary, by the author of »England and America» [E. G. Wakefteld]. Volumes I –IV. Lontoo 1835–1839. — 47, 67, 85, 98, 246.
Smith, A. Recherches sur la nature et les causes de la richesse des nations. Traduction nouvelle, avec des notes et observations, par Germain Garnier. Tomes I–IV. Pariisi 1802. — 94, 98, 158, 166, 189, 199–200, 211, 212, 313, 314.
The Source and remedy of the national difficulties, deduced from principles of political economy, in a letter to Lord John Russell. Lontoo 1821. — 180,182.
Spinoza, B. Ethica ordine geometrico demonstrata et in quinque partes distincta. Ensimmäinen painos ilmestyi Amsterdamissa 1677. — 216.
Steuart, J. An Inquiry into the principles of political oeconomy. In three volumes. Dublin 1770. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1767. — 246–248, 256, 265–267, 315–316, 323.
Storch, H. Considérations sur la nature du revenu national (tome V du »Cours d'économie politique»). Pariisi 1824. — 129, 306.
Storch, H. Cours d'économie politique, ou Exposition des principes qui déterminent la prospérité des nations. Avec de notes explicatives et critiques par J. B. Say. Tomes I–IV. Pariisi 1823. Ensimmäinen painos ilmestyi Pietarissa 1815. — 34, 38, 117, 118, 129, 150, 158,204, 280, 305, 319.
Symons, J. C. Arts and artisans at home and abroad. Edinburgh 1839. — 289–290.
Thompson, B. Count of Rumford. Essays, political, economical, and philosophical. Vols. I–III. Lontoo 1796–1802. Ensimmäinen osa ilmestyi Lontoossa 1796. — 243.
Thompson, W. An Inquiry into the principles of the distribution of wealth most conducive to human happiness. Lontoo 1824. — 34.
Thornton, H. An Inquiry into the nature and effects of the paper credit of Great Britain. Lontoo 1802. — 278.
Tooke, Th. An Inquiry into the currency principle; the connection of the currency with prices, and the expediency of a separation of issue from banking Second edition. Lontoo 1844. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa samana vuonna. — 328.
Torrens, R. An Essay on the Production of wealth. Lontoo 1821. — 75, 230, 278, 279.
[Townsend, J. A.] Dissertation on the poor laws. By a wellwisher to mankind (1786). Republished. Lontoo 1817. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1786. — 303.
Tuckett, J. D. A History of the past and present state of the abouring population, including the progress of agriculture, manufactures, and commerce. In two volumes. Lontoo 1846. — 250–251, 253, 311.
Ure, A. Philosophie des manufactures, ou Economie industrielle de la fabrication du coton, de la laine, du lin et de la soie, avec la description des diverses machines employées dans les ateriers anglais. Traduit sous les yeux de l'auteur. Tomes I–II. Bryssel 1836. Ensimmäinen englanninkielinen painos ilmestyi Lontoossa 1835. — 168.
Urquhart, D. Familiar words as affecting England and the English. Lontoo 1856. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1855. — 259, 318.
Vidal, F. De la répartition des richesses. Pariisi 1846. — 324.
Wade, J. History of the middle and working classes. Third edition. Lontoo 1835. Ensimmäinen painos ilmestyi Lontoossa 1833.— 69, 99, 115.
Wakefield, E. G. Selityksiä kirjassa: Smith, A. An Inquiry into the nature and causes of the wealth of nations. With a commentary, by the author of »England and America» [E. G. Wakefield]. Volumes I–IV. Lontoo 1835–1839. — 67, 98, 246.
Wakefield, E. G. A View of the art of colonization. Lontoo 1849. — 49-50, 223.
[Wright, T. B. and Harlow, J..] The Currency question. The Gemini letters. Lontoo 1844. — 268.
»The Economist». Lontoo. — 276, 277, 317, 318.
— 11. toukokuuta 1844. — 277, 318.
— 15. kesäkuuta 1844. — 277.
— 28. syyskuuta 1844. — 278.
— 5. lokakuuta 1844. — 278.
— 8. toukokuuta 1847. — 245.
— 22. toukokuuta 1847. — 245.
— 9. lokakuuta 1847. — 317.
— 6. marraskuuta 1847. — 166, 183, 199, 246.
— 31. elokuuta 1850. — 280.
— 18. tammikuuta 1851. — 317.
— 15. marraskuuta 1851. — 317.
— 22. tammikuuta 1853. — 317.
— 6. helmikuuta 1858. — 194.
— 13. maaliskuuta 1858. — 258, 260, 307.
— 10. huhtikuuta 1858. — 311.
— 15. toukokuuta 1858. — 331.
»The Free Press», Lontoo. — 25. marraskuuta 1857. — 259.
»The Spectator», Lontoo. — 19. lokakuuta 1711. — 247, 323.
»La Voix du peuple», Pariisi. — 301.
»The Westminster Review», Lontoo. — tammikuu 1826. — 253.
[1] Niissä tapauksissa, jolloin ei ole voitu varmasti todeta, mitä asianomaisen teoksen painosta Marx käytti, mainitaan tässä hakemistossa teoksen ensimmäinen painos. Anonyymien teosten kirjoittajien nimet on pantu hakasulkuihin. Toim.